Koulutus on ohi

Nyt on meillä Kaapon kanssa Vilanderilla käynnit tältä erää ohi. 

Torstaina oltiin viimeinen kerta.

Ja tyytyväisinä ollaan.....

Ainakin vielä.

Torstaina totesin perille päästyämme, että taisi emännällä jäädä aivot kotinarikkaan, 

sillä tämä oli neljäs ja viimeinen ajo Kokemäelle,

niin tottakai ajelin kiitettävästi risteyksen ohi.

Vaikka mielestäni tuo kääntyminen kakkostieltä on joka kerta ollut  vaikeasti havaittavissa, en siltikään edes ensimmäisellä kerralla ajanut vikaan....

Vaan nyt ajoin.....  :O(

Kävimme sitten kääntymässä viisi kilometriä lähempänä Poria, 

mitä meidän periaatteesa olisi pitänyt olla.

Viimeinen tunti meni hyvin.... todella hyvin....

ja Kaapo totteli minua täydellisesti.

Oli oikein hyvä mieli kun lähdimme ajamaan taas kotia kohti.

Kotona mieli tosin muuttui....

Kun huomasin mitä pahojaa koirapoika oli taas aikaansa tappaakseen harrastanut.

Oli ensinnäkin kuskinpuoleisesta takaovesta pistellyt poskeensa ikkunan avauksen nupin.....  :O(

Sekä sen "koukun" johon turvavyön saa penkin selustalla pujottaa, ettei se jää penkin "sisään", kun selkänojan nostaa uudelleen ylös, sen oltu alas laskettuna.

Tänä aamuna Kaapo tervehti minua sängyn vierellä kuivaruusu suussaan....

Tämän taidon/kyvyn kun saisimme vielä katoamaan jonnekin taivaan tuuliin.

Vaikka olihan se omalla tavallaan mukava saada ruusu heti aamusta...

En vaan olisi halunnut sitä pureskeltuna.

Kolinapurkki meillä on nyt ollut toista viikkoa käytössä.

Pureminen on loppunut!!

SE on asia, josta olen enemmän kuin tyytyväinen.

Tuntuu mahtavalta!

Välillä Kaapo tosin meinaa riehaantua...

Mutta palaa ruotuun kyllä välittömästi.

Kolinapurkin käytön myötä tosin koirapoika on alkanut taas yritää vetämistä.

Taluttimessa vetäminenhän  loppui toisen käyntikerran jälkeen oikeastaan kokonaan.

Nyt sitä esiintyy taas varsinkin lenkin alkupuolella "hieman".

Tosin ei mistään samanlaisesta vetämisestä voi puhuakaan,

mitä se oli ennen...

Silloinhan en pidellyt Kaapoa kuristuspannalla mitenkään päin,

vaan käytössä oli kuonopanta.

Kun Kaapo päätti mennä..... silloin mentiin.

Nyt se on sellaista vetämisen yrittämistä,

mutta on kuitenkin.

Silti kaiken kaikkiaan meidän koulutus onnistui enemmän hyvin, kuin odotin.

Voin kyllä suositella kaikille samaa, jos yhtäänkään siltä tuntuu.