NIIN!
Jos nyt olet sattunut luulemaan, että meikäpoika jonnekin kadonnut olisi....
Niin turha luulo...HAH!
On vaan ollut tämmönen pikkunen lokitauko, niinko nuo kaksjalkasetkin tuppaa pitämään.
Mulla se vaan on ollu seurausta ton emännän MUKA kiireestä, johon se raukkamaisesti on nämä menneet kuukaudet vedonnut.
Aloitti työt täällä Karkkilassa ja RAAHASI meikäpojankin sitten tänne mukanaa, uusiin maisemiin.
Ja mikä KAMALINTA.....
Pitää meikäläistä kotona, yksin monta tuntia päivässä...
Siihen meikäläinen kun ei koko tähänastisen pienen elämänsä aikana ole tottunut.
Vaan toisaalta... Hyvinhän tää on mennyt. Olen näet tämmöstä sopeutuvaista sorttia.
Herkkuja ja ropsutuksia sitten vastapainoksi, sopivassa suhteessa, niin emännän kanssa sopu säilyy.
Joulu me oltiin vanhoissa maisemissa.
Ja mukavaa oli,oikein yökylässä.
Nyt ollaan kyllä jo palattu taas tänne uuteen kotiin.
Minä olen kova poika matkustamaan. Millään en malttaisi odottaa, että pääsen autoon.
Ja emäntä ihmettelee miten minä oikein teen sen. Erotan heti, kun tehdään lähtöä Somerolle.
Aloitan näet oman "sättäämiseni" välittömästi....
Tottakai. Etten vaan vahingossa unohdu eteiseen ja jää matkasta.
Mutta on täällä uudessa kotikaupungissa ollut mukavaa myös. Niin valtavan paljon upeita uusia hajuja. Uusia, upeita paikkoja ja reittejä.
Mä oonkin nyt jo ihan karkkilalaiskoiruus, kuten mammasti tokaisi.
