Tänään meillä on kolmivuotias.
Villi ja innokas.
Karvainen kuomanen Kaapo....
Kakusta lähti ensimmäisenä nakkikynttilät.
Villikko koirapoika täytti tänään siis kolme vuotta.
Miten nopeasti tämä aika meneekään.
Juurihan tuo oli piskuinen pallero.
Puri ja riekkui....
Nyt onneksi vaan enää riekkuu.
Tulee tähän viereen kun kirjoitan.
Laskee kuolaisen kuononsa
reidelleni ja lepuuttaa sitä siinä.
Tuhisee ja vaikuttaa onnelliselta oloonsa.
Odottaan pitkiä lenkkejämme.
Vartioi minua askel askeleelta,
etten joudu hukkaan.
Ilmoittaa kotona äänekkäästi
ulkopuolisille olemassaolostaan..
Koirapoika.
Miten sinua rakastankaan.
