Aika kulkee jolkottlee......
Vai voiko noin sanoa,
kun sen ajan perässä ei meinaa millään koirapoika ja emäntä pysyä.
Tai kaipa Kaapo, mutta emännälle se kovemmalle ottaa.
Kevät on ollut kurja säiden puolesta.kurapuvulle on ollut todella käyttöä.
Ja silti kaikki paikat on koko ajan likaisena.
Kaapon pitkät karvat kun jostain kumman "rotusyystä"...
Ovat asettuneet juuri jalkoihin ja mahan alle...... :O(
Meillä on lähipäivinä edessä näytteen otto kielestä...
Niin, se Kaapon "vanha" kielivaiva on taas uusinut.
Epäilyttävä...
Kaapohan söi siihen talvella kaksi antibioottikuuria ja tilanne rauhoittui.
Nyt kielen kärki on uudellen tuon "kasvannaisen" peitossa.
Tai oikeastaan tilanne on pahemman näköinen mitä viimeksi,
sitä on nyt paljon laajemmalla alueella.
Sydänalassa muhii pelko, että kielessä on jotakin pahempaa.
Kaapo tosin on hyvin reipas ukkeli.
Yhtä villikko kuin ennenkin.
Tosin emäntää viisaammat sanovat, että Kaapo on rauhoittunut tuon koulutusrupeaman jälkeen huomattavasti.
Tosin minusta meille on menneinä viikkoina tullut TAAS hienoista takapakkia.
Mutta kaiken kaikkiaan;
Jumalattoman HIENO ja
RAKAS koirapoika Kaapo on meille kaikille.
